Kävi niin hassusti, että lähdin kunnallisvaaliehdokkaaksi. Se on aika jännittävää. Yhtään tiedä miten asiaan pitäisi suhtautua, vai pitäisikö suhtautua mitenkään.. Mutta jokatapauksessa, haluan olla rehellinen ja avoin kokemuksistani ja siksi päätin herättää tämän vasta perustamani blogin henkiin.
Oon jo useamman vuoden aikana tutkinut ja opiskellut erilaisia päätöksentekomuotoja ja erityisesti suora ja horisontaali demokratia on lähellä mun sydäntä. Uskon tasavertaiseen päätöksentekoon, jossa kaikille, joita asia koskee pitää turvata mahdollisuus osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Näistä viimeisin tuttavuus on Sosiokratia 3.0, jota todenteolla haluaisin päästä kokeilemaan. Se perustuu tietynlaiseen kaavaan, jota päätöksenteossa voidaan hyödyntää, jotta se olis mahdollisimman tehokasta, selkeää avointa ja luovaa. Sosiokratia 3.0 seitsemän periaatetta ovat seuraavanlaiset : 1) suostumus 2) läpinäkyvyys 3) Tasavertaisuus 4) Luotettavuus 5) Jatkuva kehittäminen 6)Tehokkuus 7) Kokeellisuus
Tää aihe on kokonaisuutenaan todella laaja ja tuntuu jotenkin vaikeelta kirjoittaa tästä nyt. Mua väsyttää ja haluaisin pystyä kirjoittamaan sen kaiken jotenkin hyvin, selkeästi ja perustellusti. Ehkä kirjotan aiheesta laajemman kuvauksen joku päivä tässä..
…Mut vaalit tulee ja mua jännittää se vähän. Mä en halua mitenkään kilpailla, enkä asettautua toisten puolelle niin , et joutuisin asettumaan joitain toisia vastaan. Mä haluan kohdata jokaisen ihmisen ihmisenä. Nähdä ne elävinä ja tuntevina olentoina ilman puoluevärejä, luottaen siihen, että meistä jokainen kantaa sisällään jotain viisautta, joka on tarkoitettu jaettavaksi.
Mä haluan uskoa siihen, että päätöksenteko voi olla harmoonista, tasavertaista ja avointa. Siksi kai mä haluankin siitä nyt kirjoittaa. Opetellakseni itse olemaan avoin. Luodakseni sellaista maailmaa, jossa haluan elää.
Mä en ymmärrä vielä paljakaan siitä, miten se ” valta ” tuolla oikein jakautuu eri ihmisille ja toimijoille. Mulle ei ole myöskään vielä rakentunut selkeää kuvaa miten kaikki nuo valtuustot ja muut toimii, mutta mä haluan tietää. Mä haluan tietää miten meidän maailma rakentuu ja kuinka meidän päätökset tehdään, koska niillä päätöksillä on merkitystä ja ne ei vaikuta vain meihin tässä ja nyt vaan niillä on myös pitkäkantoisia vaikutuksia tuleville sukupolville.
Mä en myöskään tiedä mihin mä pystyn. Joskus mä pystyn tekemään hienoja asioita omasta mielestäni, mutta on myös paljon hetkiä, jolloin koen et mun oma potentiaali menee hukkaan kun ujostelen ottaa tilaa itselleni, enkä uskalla tulla nähdyksi kaikkien visioideni kera.
Mä haluan rohjeta. Pikkuhiljaa, luottaa itseeni ja samalla muihin. Koska mä uskon, että mulla on annettavaa, niin kuin meistä jokaisella on.
Mä en halua enää piiloutua, olla niin kuin mua ei oliskaan.
Mä en jaksa enää esittää, etteikö mullakin olis asiaa.
Mä en halua enää odottaa, et joku toinen tekee sen mikä on mulle tärkeää
Mä haluan vaan rakastaa, uskoa hyvyyteen, elämään ja uskaltaa.
Palataan ~~~
Nyt nukkumaan